Makaan sängyssä tuijottaen kattoa kuulokkeet päässäni. Poskillani valuu kyyneleet, kun mietin miten meillä menee. Mitä tein taas väärin vai onko syy edes kokonaan minussa?
Riitelimme tänään illalla taas jostain aivan turhasta. Turhasta ja niin pienestä asiasta, kuin koiran pissitys. Tai ainakin siitä se riitely kunnolla alkoi. Huoh.
Käännyn mahalleni ja kyyneleiden tulo kiihtyy. Onko missään enää mitään järkeä? Yritän pidättää itkuani ettei kukaan kuulisi sitä. Olin väsynyt ja nukahdin märälle tyynylleni.
Herään yöllä jossain vaiheessa, kun tulet viereeni. Olet viileä ja kaivaudut peittoni alle. Työnnät kätesi kylkeni alle ja vedät kainaloosi. Laitat pääsi päätäni vasten ja hengität rauhallisesti ja tunnen olevani turvassa. Unohdan aikaisemman riitamme ja suupieleni kohoavat hieman samalla, kun otan sinua kädestä. Nukahdamme yhdessä siihen ja olen onnellinen, taas hetken..
Tähän loppuun. Aijon kirjoitella tämmöistä tarinaa aina kunhan se into iskee. Perustuu osittain tositapahtumiin elämässäni. Saa nähdä millainen juttu tästä tulee..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti