Ei hetkeen töitä

Moikka!

Viime viikon lauantaina kävi pieni tapaturma.. Olin istumassa sängylle, mutta jotenkin liukastui ja vasemman jalan polvi väänty ulospäin ja napsahti. Tä jälkee alko kamala särky eikä jalka mennyt suoraksi, mutta ajattelin ettei se mitään vakavaa ole. Aamulla kuitenkin särky oli vain pahempi ja kävely olin tosi hankalaa joten pyysin kaveriani käyttämään minuu päivystyksessä.

Päivystyksessä meni onneksi vain 1,5h. Siellä selvisi että nivelside mennyt (ei onneksi ILMEISESTI ole mennyt kokonaan) ja voi olla myös että kierukassa on jotain. Kepithän sieltä tuli sitten matkaan ja viikko sairaslomaa.

No eilen sitten menin käymään yksityisellä joka määräsi käymään röntgenissä (tänään aika 15.30) ja sanoi että kirjoittaa ALUKSI sairaslomaa tuonne 1.1.2017 asti. Yhteensä menee kuullemma 4-6viikkoa että toi polvi paranee. Siihen asti syyä vahvoja kipulääkkeitä ja käyttää keppejä..

Mutta tässä nää kuulumiset viime aikoina..Pari kunnon romahdusta on tässä ollut myös..niistä en nyt halua avautua enempää..

HEIDO<3

ps. Kaipaan näitä punasia hiuksia ihan sikana :(

(LÖYDYN NYT MYÖS FACEBOOKISTA haku sanalla : Päivittäinen Elämäni. Linkki tulee jossain vaiheessa!)

Romahdus

Moikka!

En tiiä mikä miulle tuli eilen illalla, mutta olo muuttu hetkessä paskaks.. 

Kaikki alko siitä kun vein kaverin kotiinsa ja lähdin siitä ajelemaan omaa kotia kohti. Sit tuli yks kappale mikä sai mieleen kaikenlaista ja samalla tuli kyyeleet silmiin. 

Itkin koko matkan pihaan ja mietin vaan etten enää jaksa esittää iloista. Pihaan päästyä sammutin auton, mutta sisälle meno tuntui liian raskaalta. Istuin autossa varmaan puol tuntii kuunnellen Kotiteollisuus - Kaihola biisii. Jotenki ne sanat ja kaikki muistot ja jutut mitkä liittyy siihen biisiin tuli mieleen. 

Laitoin kavereille viestiä etten tiedä enää mitä tehdä koska olen niin voimaton ja pelkään että menetän tän henkilön jonka kanssa nyt jakanut arjen kuukauden ajan. Taisin saada kaiken sen itku keskellä lievän paniikkikohtauksen..

Lopulta kuitenkin sain itseni ylös autosta ja lähtemään sisälle. Hetken aikaa istuin vielä vessassa kyyneleet silmissä ennen kuin sain palautettua normaalin olon. 

Onneks toi tais huomata miun pahan mielen koska alko eka vähä härnätä ja sit pyys kainaloon <3! Siinä se sit halas tiukasti ja siliteli. Unohtu kyllä kaikki huolet ja murheet. 

Nyt olo on edelleen ihan jees. Kyl noi ajatukset edelleen mielessä pyörii, mutta kai tää tästä.. HEIDO<3!


¨ps. Koti on siellä missä sydän on..

Miksi joulukalenteria ei ole tullut?

Moikka!

Pahoitteluni ettei joulukalenteria ole tullut vaikka niin lupasin.. Miun elämä on aika sekasin tällä hetkellä. Tää on täynnä hyviä juttuja mutta myös semmosia mitkä saa ahistumaan ja olon sekavaks. 

Lauantai aamuna lähdimme kaverini ja kahden jätkän kanssa käymään kuopiossa shoppailemassa. Ikeasta ei oikein mitään muuta löytynyt kun vaan kynttilöitä ja kangaslaatikoita. Sitten vuorossa oli matkus. Aloitimme alakerrasta, jonka kierron jälkeen menimme syömään ikean lihapullia (niitä on pakko saada kun ikeaan menee!). Syönnin jälkeen pojat poistuivat alkoon ostamaan väkevää ja menivät autoon juomaan.. Myö tytöt sitten kierrettiin vielä matkuksen yläkerta minne rahaa sitten hurahti vähän enemmän kun tuli löydettyä niiiiiin monta ihanaa neuletakkia ❤!


Sitten ei niin iloisiin asioihin:

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aloin yskimään todella paljon. Sitten nostikin lämpöä ja alkoi henki rohisemaan. Onneksi maanantai ja tiistai oli vapaata töistä. Eilisen sinnittelin töissä ja tänään menin käymään terveysasemalla. Sainkin sitten pari päivää saikkua, syynä ylähengitystie infektio (perus flunssaa siis vain). 

Yks syy miun ajatusten sekoittumiseen on hieman huoli omasta alkoholin käytöstä.. En ite aluks miettiny asiaa sen enempää mutta miusta on huolissaan äiti, mummo, kaverin pikkusisko, miun isosiskot ja ainakin 9 ystävää.. Alussa kun äiti vihjas tästä niin olin vaa että ''joopajoo'' ja nauroin. Sitten kun muutkin alko miulle huomauttelee asiasta ja kertoo huolesta niin vähitellen alkanu itekki miettimään tätä.. 
Viime kuu miulla meni nimittäin ihan harakoille.... Käytin alkoholiin rahaa ihan hirveästi koska join joka viikko 2-3pv niin että lähti päästä (eli kunnon humala, muisti hävisi aikasta usein). Tämän lisäksi saatoin juoda pari kertaa viikon aikana pari kaljaa. Myöskään se että tiesin seuraavana päivänä olevan töitä/koulua ei estänyt minua juomasta.. 
Humalassa olo on hauskaa ja saan sillä unohdettua pahan olon ja kaikki murheet. Voin vain rellestää ja mennä, miettimättä mitään sen enempää. Ja kyllä, tiedän että ei pitäisi juoda pahaan oloon, mutta tämä on minun tapani unohtaa arki ja siihen liittyvät asiat.

Puukon käteen otto ja viiltäminen on myös käynyt pariin otteeseen mielessä, mutta vielä olen pystynyt hillitsemään pahan oloni (mm. juuri tuolla alkoholilla).



Mutta nyt on pakko mennä kun ystävä tuli takas kotiin niin jutella mitä suunnitellaan huomiseks! HEIDO<3

JOULUKALENTERI, luukku 2

Moikka!

Tänään aiheena miten vietän joulun tänä vuonna ja miten olen sen aijemmin viettänyt..

Aloitetaan vaikka siitä että yleensä aina joulut olen ollut joko kotona (vanhemmilla) tai mummon luona. Mukana joulun vietossa aattona on mummo, mummon mies ystävä, äiti, iskä ja koirat. Sitten joulun jälkeisinä päivinä käynyt sisarukset kylässä ja vain nautittu vapaa ajasta ❤!

Viime vuonna joulumme oli erilainen ja lähdimme viikoksi tallinnaan (minä, vanhempani, mummo)! Oi että siellä oli ihanaa joulun alla! Kaupat oli auki joka päivä, joten tuli shoppailtua paljon ja syötyä hyvää ruokaa😇.

Tänä vuonna onkin sitten ensimmäinen kerta kun en asu vanhemmillani.. Mutta kyllä mie ainakin jouluaaton vanhemmilla oon, saa nähä miten sitten muina päivinä :)! Valitettavasti kyllä joudun olemaan joulun ja uuden vuoden välipäivät töissä..

Tälläinen pika postaus tälle päivälle!  HEIDO <3

JOULUKALENTERI, luukku 1

Moikka!

Ajattelin et teen (tai ainakin yritän)  tehä jonkun näköisen joulukalenterin. En ole ihan vielä päättänyt millainen se olisi, mutta ideoita on paaaaljoooon! 

Tänä päivänä en oikein mitään erikoista tähän luukkuun laita, koska tuntuu että koko päivä yhtä kiirettä.. Tämänkin töissä nopeasti raapustin lasten nukkuessa.

Kauhean väsynyt olo on.. Onneksi enää huominen ja sitten olisi NELJÄN PÄIVÄN VAPAAT!! Tarkoituksena viettää niitä hehkuilla, Kuopiossa ja ystävien kanssa ❤

Pakko nyt mennä herättelemään lapsia,  HEIDO <3!

Ruudun takana (+miun SOMET julki)

Moikka!

Kerroin yhdessä kirjoituksessa, että olen ajatellut jos kertoisin tarkemmin itsestäni. Nyt viimein taidan olla valmis siihen.. Joten jotain faktoja minusta tähän :)

Aloitetaan siis vaikka siitä, että miun nimi on Meri. Joo, oon saanu kuulla v*ttuiluu tosta nimestä koska hehheh siellähä voi uida hehheh..HUOH! Mutta nykysin sen ottaa vaan huumorilla, koska pidän nimestäni.

Olen syntynyt Joensuussa 12.08.1998. Asuin ensimmäset 7vuotta lapsuudestani Joensuun puolella ja sen jälkeen muutin Lehmoon. Nykyisin kuitenkin asun omillani Joensuun keskustassa. 

Pituutta minulla on huimat 164cm. Tai no saattaa heittää parilla sentill, mutta toi on nyt noin mitta 😃. Välillä kyllä tuntuu ettei minnekkää yllä, vaikka en mikään ihan tappi ookkaa!

Sit muita tietoja minusta:
Parisuhde status: Sinkku
Koulutus: Sosiaali ja terveys alan perustutkinto, lähihoitaja. 3v menossa (valmistuminen 4/2017)
Lemmikit: Omia ei tällä hetkellä yhtään. Vanhemmilla 3
Sisarukset: 4 isosiskoa isän puolelta. Osan kanssa paremmissa väleissä ja osan kanssa harvoin edes jutellaan..
Päihteet: Tupakoin (satunnaisen säännöllisesti) ja alkoholi maistuu erittäin hyvin
Lävistykset: eka lävistys oli rustokoru ja sen jälkeen industrial. Löytyy myös kielikoru


Sitten se että minut löytää myös somesta! Joten jos kiinnostaa saa tulla juttelemaan, kyselemään, seuraamaan tai ihan mitä nyt keksitkään :)
Snapchat               memmulii
Twitter                  _memmu_
Instagram             _memmu_
ASKfm                 memmunen


Nyt lähden nukkumaan, HEIDO <3!

Kipua

Moikka!

Muistan joskus kun koulussa puhuimme fyysisestä ja henkisestä kivusta. Silloin monet sanoivat että fyysinen kipu olisi ''kovempaa''. Kuitenkaan se ei todellakaan mene niin. Harvoin pelkkä fyysinenkipu johtaa siihen, että ihminen tekee itsemurhan. Vai kuinka usein kuuletta näin olevan..? 

Henkinen kipu on voimakasta kipua. Se ei aina johdu esim. kiusaamisesta tai muutenkaan muista ihmisistä. Joskus se alkaa vain pienestä asiasta ja sitten kaikki sen jälkeen tapahtuvat pienetkin negatiiviset jutut kerryttävät kipua.. Välillä jopa niin suureksi että ihminen alkaa suunnittelemaan itsensä tappamista ja jopa tekee sen..

Kaikki eivät ole koskaan kokeneet sitä henkistä kipua, minkä me masentuneet olemme kokeneet/ koemma. Te jotka toitotatte että ''tiedän miltä sinusta tuntuu'' ''älä ajattele noin. Elämäsi on täydellistä'' ''haetkko jotain huomiota tuolla?'' , ette todellakaan ymmärrä. Se kipu on jotain niin kovaa ja sanoin kuvailematonta.. 



Masennus on sellainen sairaus, mitä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään. Kun kerran vajoaa ojaan, niin sieltä nousu takaisin maanpinnalle on erittäin hankalaa. Usein myös käy niin, että kun on päässyt melkein pinnalle, vajoaa takaisin (ehkä vielä syvemmälle) ojaan..

Itse olen kamppaillut masennuksen kanssa (vasta) 2vuotta. Joskus olen voinut paremmin joskus huonommin. Nyt en enää ole varma miten voin. Olen varovainen ja epäluuloinen kaiken suhteen. Pienikin epäonnistuminen ja mietin jo että miksi olen tälläinen enkä osaa mitään. 

Huoh.. Tää teksti on varmaan todella epäselvä, mutta yritin jotenkin saada peruttua tätä asiaa sanoiksi.. 

ps. Jos haluatte kuulla jostain tietystä asiasta kirjoitusta, niin saa ehdottaa!

HEIDO <3

Miten löytää onnea tästä,

Pienestä surullisesta elämästä.

Tahtoisin nousta viimein pintaan,

Olla taas onnellinen mutta mihin hintaan..

-memmu-

Muutanko? (ps. blogi löytyy bloglovin -sivuilta)

Follow my blog with Bloglovin

Moikka!

APUWAAAWWAWA! Kyselin viime viikolla yhestä asunnosta, minkä löysin facebook sivuilta. Silloin nainen sanoi, että asunnossa käynyt muutama katsoja jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita. Sunnuntaina sain kuitenkin tiedon että asunto olisi kuitenkin vapaana. Eilen sitten soitin kyseiselle naiselle ja juttelimme pitkän tovin. Päädyimme että tulen katsomaan asuntoa tänään 17.00.

Menin asuntoon ja ihastuin heti! Sijainti heti Joensuun ydinkeskustassa, pieni kaksio, erillinen keittiö missä mahtuu leipoa, mini vaatehuone ja isot ikkunat. Siis se jotenkin osui ja opposi. Juttelimme asunnosta ja sitten vuokranantaja sanoikin että ''no haluaisitko tämän?'' olin että tottakai, juuri sellainen mistä pidän! Sitten yllätyksekseni kirjoitimme vuokrasopimuksen jo ja sain myös avaimet asuntoon!!

Eli se ois nyt niin, että muutto omaan asuntoon yksin tapahtuu jo ensi viikonalussa viimeistään :O. Oon tosi ilonen ja ootan tätä innolla :). 

Kuvia asunnosta tulee heti kun saan siellä siivoiltua ja paikkoja edes vähän järjesteltyä ;) 



Mutta todellakin. Blogini löytyy nykyisin myös tuolta www.bloglovin.com sivustolta, eli saa sitäkin kautta seurailla!

Nyt HEIDO <3!

Sairaslomalla

Moikka!

Oon ollu pari viikkoo vähän flunssanen. Kuitenkin pe/la oireet pahenivat niin, ettei ääntä lähtenyt kunnolla ja joka rööri oli ihan tukossa.. Viime yö sitten meni yskiessä vaikka missä asenossa koitti nukkua. Aamulla sitten olo ei ollut helpottanut yhtään, joten päätin soittaa terveyskeskukseen ja sainkin ajan jo samalle päivälle 9.50. Oli ihana kun tiesi saavansa tietää onko tarvetta lääkekuurille.

Siellä sitten kävin ja sain kolme päivää sairaslomaa. Hoitaja sanoi että kurkussa limavana ja oikea korva ärtyneen näköinen. Hoitotoimenpiteinä särkylääkettä, nenäsuihketta, lepoa ja duact -lääkettä. Sanoi myös laittavansa tiedot lääkärille, että tämä voi päättää tarvitsenko antibiootti kuurin vai en. Vastausta sieltä tähän en vielä oo saanu, mutta eiköhän toi ilmota tän päivän aikana!

Nyt sitten oon sen jälkeen vaan maannu kahden peiton alla somea lukien ja musiikkia kuunnellen. Olo on kyllä niin väsynyt ja tukkoinen, ettei edes jaksa tehdä mitään sen enempää.. Mutta lepohan se on yksi tärkeimmistä hoitotoimenpiteistä..

Kuuma vesi kiehumaan ja teetä juomaan, ehkä auttaa :) ! Joten HEIDO <3!

Miksi piiloutua?

Moikka!

En nyt tarkalleen muista, mutta taisin joskus sanoa täälläkin, että haluan pitää blogini ''nimettömänä''. Tämä sen takia koska pelkään mitä muut ajattelisivat minusta näiden juttujen luettuaan..

Nyt kuitenkin olen vähitellen alkanut kertomaan muutamille tutuille/kavereille tästä ja he ovat olleet iloisia että minulla on tapa purkaa pahaa oloani minkä muuten piilottaisin sisälleni. Myös saan kertoa niitä iloisia asioita, jotka piristävät kummasti elämääni <3 ! 

Ajatuksissani on kuitenkin alkanut pyöriä että MIKSI.. Miksi häpeän sitä mitä olen oikeasti, sitä millainen olen kuoren sisältä tai mitä olen tehnyt. Tämähän on minun elämäni ja vain minä voin päättää miten sen suoritan.. En todellakaan voi kaikkia miellyttää enkä saa tehtyä tekemättömäksi, joten miksi valehdella?! 

Eli nyt olen ajatellut tehdä blogi kirjoituksen jossain tässä (lähiaikoina?), missä kertoisin tarkemmin itsestäni ja kuka olen :). Saisin yhden taakan näin pois mielestäni ja ehkä ystäväni ymmärtävät minua näin paremmin.

Mutta nyt mie lähen saunomaan. HEIDO <3 ! 

Koulu ei kiinnosta

Moikka!  Meillä on taas tänään koulupäivä ja voi että tää on tuskaa!  Siis en jaksa keskittyy hetkeekään.. Oon vaa väritelly,  pelannu puhelimella,  selannu somee jajajajajaja kaikkee muuta kun opettajaa kuunnellu. 

Onni on tää värityskirja ja pari kynää niin saa johonki purkaa tätä turhautumista. Vaikka opettaja katsookin pahalla kun koko ajan touhuan jotain muuta :/. Mutta en voi sille mitään etten näissä luennoissa pysty keskittymään kun on pelkkää hiljaa istumista koko päivä. 

Aiheena ollu imetystä, vauvan hoitoa,  sairaan lapsen hoitoa yms. Mutta kun kaikki on vaan dia-esityksiä ja tasata puhumista OPETTAJALTA kaikki tunnit. Muutenkin 6h päivä pienellä ruokatauolla ja yhellä pissi/kahvi tauolla. Oon turhautunut tähä touhuun.

Mut ny koitan jatkaa väritellyy ennen kun toi ope murha miut katseellaan.. HEIDO <3

Saanko vaan itkee?

Moikka!

En ymmärrä miks oletan aina kun elämässä tapahtuu ees yks hyvä juttu, että viimein pääsisin nousemaan pinnalle..petyn kuitenkin joka kerta ja tajuan elämän valuvan alaspäin taas..

En osaa eritellä mikä kaikki painaa mua ja mitkä kaikki asiat ovat sieltä ja syvältä. Mutta koitan jotain kertoa..

1.Miun ja miun kämppiksen välit meni ristiin jo 2,5viikon välkeen. Riideltiin ihan kunnolla yksi päivä jona aikana hän haukkui minua draama kuningattareksi, riidan aiheuttajaksi, teiniksi, ymsymsyms. Silloin jo irtisanoin vuokrasopimukseni, koska tämän lisäksi kämppikseni ei koskaan siivonnut tai hoitanut koiraansa. Myöskään juttelu hänen kanssaan ei sujunut, koska hän ei kommentoinut jos puhuin hänelle, hän vain jauhoi omista asioistaan.
Nyt siis olen sitten ns. asunnoton, joten kai se on pakko palata vanhempien nurkkiin vielä asumaan..ellei uutta asuntoa löytyisi nopeasti!

2.Koulussa olo ahistaa todella paljon. Siellä on paljon ihmisiä ja joudun istumaan paikoillani monta tuntia. Tämä paikoillaan olo on erittäin hankalaa minulle ja minun on pakko saada koko ajan touhuta jotain..joten en pysy kärryillä tunnin asioista. Myös etätehtävien teon kanssa on hankaluuksia kun en ymmärrä yhtään mitä pitää tehdä ja milloin ja minne ja miten ja minne palauttaa. V*ttu.

3.Olimme lauantaina juomassa kaverini kanssa. Päädyin sitten pussailemaan yhden tosi ihanan jäbän kanssa. Sen huulet ja kroppa ja se kipinä meidän välillä oli niiiiin ihana <3. Nyt vain tuntuu että jätkä ignooraa mua, toki tiiän et se on ehkä ujo ja hyvä että naapureillekkaan moi välillä uskaltaa selvinpäin sanoa. 
Olen kuitenkin 100000000% onnellinen jos saan joskus kokea sen tunteen uudelleen (;..


Mutta nämä asiat nyt ekana tuli mieleen. Älkääkä luulko että tässä olisi kaikki.. noin sata asiaa vielä lisää on, mitkä ahdistaa. Kaikki tämä kun on kasautunut ja kaiken lisäksi esittänyt onnellista niin olen taas ollut monesti lähellä viiltelyä. Puukko ollut jo monesti kädessä, mutta sitten olen romahtanut kyyneliin ja samalla viillon teko unohtunut. 

Nyt kuitenkin pakko mennä lämmittämään taloa. HEIDO <3

Hei kulta itke vaan jos sua itkettää

sä puhut menneistä, niis on kestettävää

ja sä kestit kaiken ilman ketään, sä selviit mistä vaan

sä oot niitä jotka yksin nuolee haavojaan

mä en oo sun äiti mut voin puhaltaa

kun avaat silmäs huomaat etten mennyt mihinkään

mä en oo sun äiti mut mä tähän jään

anna mä puhallan, puhallan

anna mä puhallan sut ehjäks taas

anna mä puhallan, puhallan

anna mä puhallan sut ehjäks taas

(janna - anna mä puhallan)

Tuparit

Moikka!

Viime viikonloppuna tuli juhlittuu tupareita siihen malliin että ensimmäinen tölkki aukes 15 ja viimesen join 4.30 yöllä. Sinä aikana vidin kirkasta ku viimestä päivää ja kaikkee muuta sekasin, hups!

Nyt olo on semmonen että en juo enää koskaa, paitsi no jo tän viikonloppuna uudet bileet. Noo ei voi mitäää ;).. 

Mutta joo tuparit oli kyllä ihanat <3 ! Oli sisko, sen poikaystävä, porukat ja 11 miun kaverii ja tietty koiria pari XD.. Talo oli täynnä, mutta ei tehny tiukkaa. 

Aamulla hetken herättyäni mietin miks ihmeessä herään yhen jätkän vierestä, mutta noo ei sit onneks oltu kun nukuttu ja jätkä oli komee ja ihana ;) <3

Mutta nyt iltapalan tekoon, HEIDO <3

Heppailua

Moikka!!

siis apuwa.. Ratsastin joskus lapsena 5-6vuotiaana pari kertaa. Silloin kuitenkin poni oli laiska ja satula vyö lyösällä joten olin tippua pariin otteeseen. En siis sen jälken enää hevosen selkään uskaltanut, mutta kuitenkin uskalsin harjailla niitä. 

Eilen kämppikseni kysyi lähtisinkö kuvaamaa häntä ja hänen hevostaan. No kun ei ollut muutakaan suunnitelmia niin sanoi että lähen.

Siellä sitten laiteltiin heppa valmiiiks ja kämppis selkään. Mentiin siinä sit pellolle ja sain otettua paljon hyviä kuvia :). Sen jälkeen hän meni kentälle ratsastaaan ja sieltä vielä kuvailin muutamia otoksia.

Sitten hän pysähtyi ja kysyi haluaisinko käydä selässä edes. Olin ihan p*skat housussa että en uskalla. Kuitenkin hän sai minut houkuteltua selkään ja lopulta ratsastelinkin ilman taluttajaa kymmenisen minuuttia ja ai että, RAKASTUIN!!! Siis tuntu kun se ois ollu miulle terapiaa. Sovittiinkin että rupeen aina kulkee mukana tallilla niin pääsen ratsastelemaan ja eihän sitä tiiä jos joskus miun toive omasta hevosesta toteutuisi :) <3

Mutta nyt lähden ruuan tekoon ja sen jälkeen käymään porukoillani, HEIDO <3

MUUTIN POIS KOTOA?

Moikka!

Siis oon itekki iha että HÄÄH siitä mitä on tapahtunu viikon sisällä :o. 

Eli mie oon jonkun aikaa kattonu omaa asuntoo netistä. Nyt sitten viime viikon maanantaina kävin kattomassa kimppakämppä asuntoo samalta paikkakunnalta missä nytkin asun. No asuntoha oli niin ihana että rakastuin heti! Kämppis oli myös jo heti alussa tooosi mukava :). Myös asunnossa asuu poika hauva Möffe, joka on nykyään _aina_ miun jalan juuressa XD..... 

Mutta takaisin asiaan. Sanoin että ilmoittaisin seuraavana päivänä otanko sen vai en. Kuitenkin kotiin päästyäni olun niiiiin iloinen joten jo tunnin päästä laitoin viestin että MÄ MUUTAN SIIHEN! SItten olikin jo heti seuraavana päivänä vuokra sopimuksen allekirjotus ja se oli nyt paperillakin!

Pakkaaminen meni yllättävän nopeesti porukoiden avulla. Nyt sitten tällä viikolla olen tuonut kaikki tavarani tänne ja tääkkä sitä ollaan. ASUN TÄÄLLÄ NYT VIRALLISESTI!!!

Kuvia asunosta laitan kunhan saan loput romut paikoilleen ;). 

Mutta nyt nukkumaan. HEIDO <3

Koulua koulua

MOikka!

Anteeks jo valmiiks. Tää nimittäin tulee olemaan vain tämmönen nopea ja lyhyt postaus, kun istun koulun penkillä.



Tänään on siis ensimmäinen päivä oppisopimuksen koulupäivistä. Koulupäiviä yhteensä tulee olemaan 20, joten onneks tarvii täällä istuu tylsistymässä vain harvoin. Viimeinen koulupäivä minulla on 10.4. joten siitä voi jo laskeskella että ei sitä montaa päivää kuussa ole koulua ja välillä ei ole kuussa ollenkaan koulua. 







Tää koulu päivä ollaan vaan käsitelty wilman, moodlen, opiskelijasähköpostin, sähköisen työpöydän ja onedriven käyttöä. Nää tuntuu turhauttavalta, koska osaan jo kaikki nämä, kun joutunut käymään viimeksi viimevuonna kaikki nämä ja käyttänytkin kaikkia näitä 2vuoden ajan. EI siis ole uusi juttu. 

Yritin jo kysellä voisinko mennä kotiin, mutta kuulemma on ihan hyvä olla paikalla kuuntelemassa ja kertaamassa.. EN vaa jaksa istuu paikoillani ja kuunnella jotain lässytystä näistä, huoh. 

Mutta mie jatkan noita opettajan lässytys-selityksien kuuntelua tässä. Yritän taas kirjoitella mahdollisimman pian. HEIDO <3!

Tortillarullat

Moikka!

Eilen tein iltapalaksi tortillarullia hieman erilaisilla täytteillä kun ennen ja ai että ne oli hyviä!!!! Joten päätin jakaa sen teillekin :).

Eli ostin ihan perus vehnätortilloja. Pohjalle levitin valkosipuli-yrtti tuorejuustoa. Sen jälkeen yhteen sivuun juustoa, sen päälle tomaattia (pitää olla ohuiha siivuina, että kääriytyy), kurkkua, PUNASIPULIA (siis niiku SOS, paras aine osa), halutessaan makkaraleikkelettä ja lopuksi siivu salaatin lehteä. Sitten vain kääritään rullalle ja veitsellä leikataan 2-3 osaan. Jos malttaa odottaa niin hetkeksi jääkaappiin niin maku vai paranee ;). 

Nä on nopeita ja helppoja tehdä! Menee juhlassa ja arjessa. Juhliin tehdessä ei kannata kamalasti täytettä laittaa kun saattaa pursuta, mutta sitten arjessa mitä enemmä täytteitä niin sitä ruokasampaa. Menee vaikka ilta ja aamupalana nopeasti.

Mutta ei nyt sen ihmeempää, mie lähen syö näitä vielä muutaman mitä jäi eiliseltä (;.. HEIDO <3

Viimeiset viikot..

Moikka!

Viime viikot menny toosi nopeesti. Tai no välil ei siltä oo tuntuna.. Mutta paljo on tapahtunut kuitenkin, niin availen teille nyt vähä niit :-).

Eli meille muutti viime viikon torstaina kolmas koira. Uusi tulokas on Susu vajaa 3w., suomenlapinkoira tyttönen. Siis jos joku koira voi rakastaa ihmiä koko sydämmestään niin se on susu! Siis se niiku melkein tärisee ku oottaa et saa silityksiä tai kun tulee kotiin niin tulee ilopissi aina. Voi että hän on vain niiin söpö! (kuvan laitan tähän julkasuun jos vain saan sen liitettyä)

Sitten minuu on kauheesti viime aikoina ahdistanu miun ylipaino ja muutenki koko ulkonäkö. Joten päätin, että pakko tehä asialle jotain. Ilmottauduin yhteen jumppaan (1krt/viikko) ja pilatekseen (1krt/viikko). Myös ostin 4kk salikortin niin käyn Cirkuitissa (1krt/viikko) + salilla oman mielen/voinnin/jaksamisen/.. mukaan käyntiä ja tekoa. Jospa sitä tulosta joskus tulis o,O.  

Saa vaa nähä miten pitkää jaksan tällästä. Nimittäin viime viikolla olin taas niin pohjalla että.. Itkin kaikesta. Kaikki tuntu raskaalta. Mikään ei onnistunu. Pienikin teko vei voimat kokonaan. Oli kylmä. Oli kuuma. Ahdisti. Väsytti. Itsetuhoisuus houkutteli. Sitten lisäksi vielä 1000 muuta tunnetta joita en jaksa luetella enkä osaa selittää :(..

Töissä päikkärissä on ollu kyl ihanaa ja ns ''rentouttavaa'' kun pääsee tekemää töitä mistä tykkää! Vaikka kyllä sekin voimia vie, mutta kuitenkin olen iloinen siitä että minulla on ihana työpaikka:).

Yks asia joka auttaa minuu jaksamaan ja tietämään etten oo yksin tän paskan olon kanssa on Krista ja hänen youtube videot + ennen kaikkea snäpit! Jos joku ei vielä Kristaa seuraile, niin kannattaa! 
                 (youtube: Krista Muhonen  //  snäppi: Bosskrista)


AINIIN! Jos haluut ottaa minuun yhteyttä (esim. kertoa palautetta, omia kokemuksia, kysyä minulta jotain tai mitä vain!) niin minulle saa laittaa s-postia osoitteeseen : erillainenelama@gmail.com
Vastailen niihin aina ja mukavaa olisi kuulla teistä lukijoista jotain :) <3 !

Mutta nyt lähden nukkumaan (tai yrittämään siis) HEIDO! <3



(eli tämä lähes musta koira on meidän uusi tulokas Susu)

Pieni tarina menneisyydestä..2

Viimeksi kun kerroin lapsuudestani, niin se sai paljon lukijoita. Joten nyt päätin uskaltautua jakamaan toisenkin muiston :(

''Kuitenkin ehkä se asia joka minuun on ne syvimmät arvet jättänyt on se, että isäni aloitti alkoholin käytön jossain siinä kun olin alakoulun alkupuolella. Toki olihan hän ennen sitäkin ottanut sen muutaman joskus, mutta tämä oli jotain aivan muuta.

Se ei ollut muutama eikä vain silloin tällöin. Tätä tapahtui useasti. Kun menin kotiin, jouduin aina kotimatkalla miettimään, mahtaakohan tänään vastassani olla se ihana iskä vai se humalainen tuntematon mies.''

Näitä varmasti tulen kirjoittelemaan enemmänkin, vaikka näiden jakaminen saa aina kyyneleet silmiin ja miettimään miksi joudun kokemaan tälläistä D;.....

Heido!

Päivityksiä :)

Moikka!
Eka IIISOOO kiitos teille, miun ''Pieni tarina menneisyydestä'' -postausta on luettu todella monta kertaa, enkä oo saanu mitään negatiivista kuulla teiltä. Joten iso kiitos kaikille, työ motivoitte minuu kirjottaa lisää ja avautumaan tunteista :* !!

Mutta sitten miun kuulumisiin. Oon ollu tosi väsyny henkisesti nyt ja haluisin vaa olla peiton alla päivät. Kuitenkin olen nyt töissä päiväkodissa joten on pakko nousta aamuisin ylös );.. Myös se että tämän viikon perjantina täytän 18vuotta :o! Siiis en pysty uskoo että se on jo nyt :00. Sillon sitte jos olo parantus ku pääsen juomaan ja nollaamaan ajatukset täysin ;)!!!

Sitten miun iloseen asiaan. Kävin eilen ottamassa kielilävistyksen. Huui.. voin sanoo että kyl kirpas ku neula meni läpi, mutta kyllä tää ilo sen kivun arvosta oli! Tänään oon pystyny jo syömään vähä kovaa ruokaa ja muutenki kipu ollu pientä vaan särkylääkkeiden ja jäiden ansiosta. Turvotusta kyllä vielä on mutta siitä se toivottavasti vähitellen laskee! Tää oli tällänen miun aikanen oma synttärilahja itelleni :3. 

Sitten yks biisi mikä kuvaa miun viimesen viikon oloo:
               Diison-Vastarannan kiiski


HEIDO! <3 

Valokuvausta

Moikka!

Tää postaus sisältää joitain kuvia vuosien varrelta mitä tullu napsittuu :) ! Rakastan kuvaamista, koska se on ns. terapiaa myös samalla. Kuvat otettu: Canon eos 600D kameralla

Jaska ja paska -Ankat 

Joulu tunnelmaa

Topi

Miun koiruliini

Venäjän eläinpuistossa kesällä 2015

Olin todistamassa pikku Itseilkimyksen syntymää ja kehittymistä

Rudolf ja taustalla Itseilkimys 

Biisejä

Ajattelin nyt vähän kirjotella mitä biisejä kuuntelen täl hetkellä eniten :)

Eli kuuntelen musiikkia joka tilanteessa ja joka aamu, pävä, ilta, yö.. Musiikki on miun yksi henkireikä enkä ilman sitä selvii..

Biisejä:

Teflon brothers - hubba bubba

Anssi kela - nummela

Laura voutilainen - miks ei

Stig - oon tulossa kotiin (nakkikukkaro)

Ida paul - hakuammuntaa

Reino nordin - kato mua silmiin

Ida paul - kunhan muut ei tiedä

Keko salata - boombidibyebye

Sini yasemin - kavereita

Juan alcaraz - banana bounce

gnash - i hate u, i love u

Spotify soittolistat:

auto (oma tekoinen)

#vainsuomihitit

uutta hyvvee (oma tekoinen)

herkimmät suomalaiset biisit

suomiräpin järkäleet

Mutta nää nyt on tämmösiä mitä tullu popiteltuu lähes päivittäin noin kuukauden ajan. Katsotaan jos vaikka taas ensi kuun alussa tekisin päivitystä mitä silloin on ''pinnalla'' (; !

Mutta nyt HEIDOO !

UUTISIA UUTISIA!

Moikka!

Eli tässä nyt ollu vähän kaikkea, joten välillä en niin paljon ole kirjoitellut.. Anteeksi siitä!

Minulla on toinenki blogi jota päivittelen joskus enemmän kun se on suoraan puhelimessa, joten ajattelin sen laittaa teillekkin jos joku haluaa välillä käydä sitä kautta seuraamassa oloani ja tekemisiäni. Harmi vain en osaa tuolla sovelluksella kuvia laittaa noihin joten niitä varmaan tänne tuun enemmän päivittelemään. MUTTA älkää huoliko aijon pitää tämänkin blogin hengissä vielä piiitkäään! 

Eli toinen blogi on:
http://erilainenmaailmani.blogspot.fi/

Siellä postausta eillisestä pahasta olosta ja juhannuksestani!

Mutta nyt alan katsoa natflix sarjoja ja syömään meloonia, MOIKKAA<3 

Mennä vai eikö mennä?

Miulla on monesti nyt ollu aikoja psykologille, kuitenkin aina syystä tai toisesta en ole päässyt tai en ole mennyt. Jotenkin en jaksa mennä sinne esittämään kuinka hyvin kaikki muka olisi, koska en halua avautua ns ''tuntemattomalla'' tai muutenkaan kertoa oikeista tunteistani jotka olen oppinut piilottamaan monen vuoden ajan jo..

Tänään miulla olisi taas ollut aika psykologille ja olinkin sinne jo menossa. Kuitenkin sitten rupesi ahdistamaan koko sinne meno ja että siellä pitäisi taas puhua. Peruin siis taas kerran käyntini kuukautiskipujen takia. Toki joo syy on vähän oikeakin koska mahaan sattuu, mutta niin.. 

Koen että saan paremman avun kirjoittamalla kaiken paperille/tänne jolloin saan purettua paremmin oloani. Ehkä joskus vielä uskallan nämäkin tekstit psykologille näyttää..!? Se aika ei kuitenkaan ole vielä..

Tekstin pätkiä vuosien varrelta :)

Joskus tykkään näitäkin kirjotella kun olo on huono/ hyvä/ tylsistynyt. Tässä nyt vaan osa ja varmaan teen näistä viel toisen postauksen myöhemmin :) !

Rakastan sua vaikka sanon aina muuta, 
yksin en vain jaksa enää katsoa kuuta. 
Tähdille itkeä ja pihamaa yksin kitkeä.

Jos vielä voisin, ottaisin mä sut takaisin, 
rutistaisin ja ehkä pusunkin antaisin.
Mutta se ei kuitenkaan enää onnistu, 
sinulla on uusi, enkä halua tulla väliinne.

Yksi viesti vastaukseksi riittäisi,
siitä sua mä kiittäisin.
Olisitpa kanssani tänään täällä,
ja aina maan päällä.

Ehkä tulevaisuudessa meillä on lapsi, 
ehkä jopa kaksi.
Mutta ei murehdita siitä,
toivottavasti sulle riitän.

En vaihtaisi hetkistämme mitään.
En rakkautta, vitsejä tai salaisuuksia.
Eli en todellakaan mitään.

Vaikka välimatka on suuri,
ei se voi olla välillämme muuri.
Olisipa rakkauteen lääke kuuri.

Lähdetkö kanssani pois täältä, 
etsitään yhdessä turvapaikka.
Ei kerroittaisi siitä muille,
paskaa puhuville suille.

Mutta ole kiltti,
anna mulle vielä anteeksi.
Toista voi rakastaa, jos haluaa
ja myös anteeksi silloin antamaan.

Haluun vaan itkee ja parkuu,
juosta tätä paskaa maailmaa karkuun.

Miks laitatte suolaa mun haavoihin,
mua ei vaan oo luotu tän maailman kaavoihin.

Kun sut mä tapasin,
mieleni latasin,
sun luokse karkasin..

Luoksesi saavuin
jalkojesi juureen kaaduin.
Kyynel poskellani vieri,
ja ajatukset päässäni kieri.

Tässä nyt osa mitä löysin ja tähän jaksoin kirjoittaa :). Tämä nyt oli vähän erilainen kirjoitus, mutta kuitenkin kuvaa minua ja kertoo arjestani!

Viiltely?

Ensimmäisen viiltoni tein saksilla. Se nyt oli ihan vain pinta raapaisu. Se miksi sen tein niin halusin kokeilla milta se tuntuu (silloin se oli vähän kuin muotia). Silloin se tuntui mukavalta ja enemmänkin nauroin kun kokeilin.

Sen jälkeen viilsin pari vähän syvempää naarmua kepillä, minkä löysin metsästä (nykyään ällöttää kuinka epähygieeninen se oli..). Tähän asti se oli ollut vain kokeilua, mutta nyt aloin käyttämään tätä silloin kun olo oli huono. 

Nyt viime talvena viilsin ranteeseen isot viillot ja monta.. Olin silloin ihan romuna ja ajattelin että itsensä satuttaminen on ainut vaihtoehto olon parantamiseen. Ajattelin ensin etten tästä kerro kellekkään, mutta kuitenkin paraskaverini näki ne. Hän alkoi itkemään ja sanoi pelkäävänsä että menettää minut, joten ''uhkasi'' kertoa äidilleni. Se sai minut pysähtymää ja sen jälkeen olin puolivuotta ilman viiltelyä.

Nyt tänä keväänä olen ollut todella stressaantunut ja itkuinen.. Myös viiltely on ollut osana elämässäni. Tälläkin hetkellä minulla on 3tuoretta viiltoa nilkassa. 

Olen usein miettinyt että haluan eroon viiltelemisestä, mutta se olo kun näkee sen veren ja tuntee sen kivun niin se helpottaa hetken oloa, vaikka eihän se loppujen lopuksi mitän hyödytä.. Yritän kuitenkin vähitellen sen lopettaa ja keksiä sen tilalle jotain muuta. Joten jos sinulla on antaa hyviä neuvoja kuinka olet eroon päässyt viiltelystä niin olisin kiitollinen avusta :3 !

Teksti päiväkirjasta, ''itsemurha''

4.1.2015

Tiedän sen nyt ettei minua ole tarkoitettu elämään. Tämä on vaikea päätös, mutta kun huomaa ettei kukaan enää välitä, niin onko sitten järkeä jatkaa?

Välitin kaikista teistä, jotka arvostivat minua sellaisena kuin olin. Olitte elämäni ainut positiivinen asia ja silloin kun teitä eniten olisin tarvinnut, lähditte pois.. Onneksi edes osa jäi ja siitä olen erittäin kiitollinen heille <3 !

Jään kaipaamaan teitä, mutta tiedättehän etteivät muistot häviä sydämestä, jos ne ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä.

Älkää turhaan jääkö itkemään perääni. Se on turhaa. Se ei helpota asiaa ja ajatelkaa että tämä on minun tapani ''parantaa'' oma elämäni, vaikka se osaa satuttaisi.

Pieni tarina menneisyydestä..

''Heräsin aamuyöllä kauheaan rumahdukseen. Arvasin jo silloin, että isä oli taas juonut ja kompuroi jotain. Kuitenkin rumahdus oli tavallista kovempi ja sen jälkeen kuului kolinaa. Ihan kuin hän olisi kaatanut jonkun? 

 Kuulen äidin huutavan vihaisena ''voi jumalauta nyt!''. Isä oli liukastunut koiran pedin kulmaan ja kaatanut mennessään cd-telineen. Nyt hän makasi siinä lattialla rikkinäisten levyjen keskellä. 

 Menin sen jälkeen pieneen paniikkiin joten seuraava muistikuvani on kun äidin kaveri oli sänkyni vieressä silittämässä minua kun itkin. Hän kertoi että isällä oli vekki päässä ja äiti oli sitä hoitamassa. Olin aivan paniikissa ja peloissani. En tiedä kumpaa pelkäsin enemmän, että isä joutuu sairaalaan vai että vanhempani eroaisivat.'' 

Tämän tilanteen aikana olin 7-9vuotias tyttö, joka on edelleen tämän takia traumatisoitunut ja pelkään kun isä ottaa edes yhden oluen..

-Muistoja lapsuudesta

Kuka olen?

Olen siis nuori tyttönen suomesta. Iältäni olen 17, kohta 18v. Se kuka minä olen en tiedä itse vieläkään.. Olen pitkään ollut sekaisin tunteideni - ajatusteni - muiden mielipiteiden ja muutenkin kaiken kanssa. 

Opiskelen ammattiopistossa lähihoitajaksi. Rakastan työtä ihmisten parissa, mutta aina ei ole helppoa olla iloinen muiden silmissä.

Vapaa ajalla tykkään leipoa, kuunnella musiikkia, käydä ulkona, nähdä kavereita yms..


Blogin tarkoitus on, että kerron ajatuksiani, jaan kuvia arjesta ja myös minulta saa kysellä ja toivoa mistä kirjoittaa :)!

Minulla on masennus ja pientä keskittymishäiriötä. Olen myös kokenut elämässäni paljon isoja asioita joista arvet edelleen. Myös näkyviä arpia tämän takia löytyy.. Näistä kuitenkin kirjoitan myöhemmin varmasti lisää!